sunnuntai, 29. huhtikuu 2007

Luettua: Helmi Krohn

Luettujen lista on täydentynyt useammallakin kirjalla, joista tässä mainittakoon kaksi Helmi Krohnin kirjaa. Ensimmäinen niistä on Pikkupojista sotaherroiksi. Muistelmia Suomen vapaussodan sankarien lapsuudesta ja nuoruudesta (Otava, Helsinki 1935). 113-sivuisessa pikku kirjassa esitellään Gustaf Mannerheim, Paul von Gerich, Hannes Ignatius, Friedel Jacobson, Matti Laurila ja hänen poikansa Matti ja Ilmari, Lauri Malmberg, Gunnar Melin, Aarne Sihvo, Armas Ståhlberg, Martin Wetzer, KarlWilkama ja Hugo Österman. Tekstit ovat luonnollisesti melko lyhyitä ja keskittyvät esiteltyjen henkilöiden lapsuuteen ja nuoruuteen, mikä on sinänsä virkistävä näkökulma. Mitään erityistä uutta -- siis sellaista, mitä ei olisi muissakin elämäkerroissa -- ei näistä henkilöistä arvatenkaan kerrota. Kuvien valinta luonnollisesti liittyy tekstiin: niinpä esim. kenraali Paul von Gerich on kuvattu sekä asepuvussaan ja karvahatussaan että pikkupoikana mekossaan äitinsä sylissä. Samoin on kenraali Martin Wetzeristä viehättävä kuva, jossa hän istuu koristeellisella tuolilla mekko yllään ja näyttää miltei pikku kerubilta :-)

Jokseenkin lyhyistä henkilökuvista koostuu myös Helmi Krohnin toinen kirja, Ystäviäni kirjeittensä valossa (Otava, Helsinki 1945, 127 sivua). Kuten nimikin osoittaa, kirja koostuu suurelta osin esiteltyjen henkilöiden kirjeiden katkelmista. Mukaan ovat Helmi Krohnin ystävistä päässeet P. E. Pavolini, Ida Aalberg, Wihtori ja Ester Peltonen, Arvid Järnefelt, J. H. Erkko, Georg Brandes, Laura Kieler, Lucie Hörlyk, Ananda Comaraswamy, Erkki Melartin ja Jalmari Finne. Valikoima osoittaa, miten monipuolinen ja kansainvälinen Helmi Krohnin tuttavapiiri oli. Myös tämä kirja on kuvitettu.

Helmi Krohnin teksti on sujuvaa ja mukavaa lukea, ja hänen näkökulmansa ovat usein persoonallisia. Siksi näilläkin pikku kirjasilla on oma arvonsa.

maanantai, 19. maaliskuu 2007

Päiväntapahtumia 12.–19.3.

Edellisen päivityksen jälkeen on eri päivinä tapahtunut Elmgrenin kertoman mukaan seuraavaa:

12.3.
Maunu Niilo Stiernkors kuoli 1500.
Jaakko de la Gardie marssi sisään Moskovaan 1610.
Esittelijäsihteeri Bäckin testamentti Turun hiippakunnan alkeiskoulujen hyväksi 1836.
Kahdenkymmenen prosentin tulli Ruotsalaisista kirjoista 1845.
Keisarillinen kirje Suomen perustuslaista 1891.
Jooseppi Aadam Pippingskiöld kuoli 1892.

13.3.
Konrad Bitze kuoli 1489.
Venäläisiä joukkoja hyökkäsi Kajaanin seuduille 1712.
Kuningas Kustaa IV Aadolf vangittiin 1809.
Kaarle Pietari Hällström kuoli 1836.
Keisari Aleksanteri II surmattiin 1881. Aleksanteri III:s keisari.
Murhayritys Aleksanteri III vastaan 1887.

14.3.
Perintöruhtinas Aleksanteri Helsingissä 1851.
Mathias Aleksanteri Castrén Suomen kielen professori 1851.
Z. Topeliuksen näytelmä ”Efter femtio år” näyteltiin Helsingissä 1851.
Keisari Nikolai I Helsingissä 1854.

15.3.
Juhana Henrik v. Fieandt pakeni Moskovasta 1715.
Michael Choraeus syntyi 1774.
Jynkän tappelu likellä Kuopioa 1808.
Abraham Niklas Clewberg kuoli 1821.
Juhana Jaakko Nervander kuoli 1848.
Z. Topelius ylim. Suomen historian professori 1854.

16.3.
Räävelin piiritys lakkautettiin 1571.
Juhana III:nnen kirkkojärjestys ja liturgia hyväksyttiin 1575.
Juhana Stiernhök lakitieteen professori Turussa 1640.
Pietari Serlachius syntyi 1655.
Iisakki Laurbeck kuoli 1716.
Ankarströmin murhayritys kuningas Kustaa III:tta vastaan 1792.
Henrik Gabriel Porthan kuoli 1804.
Suom. Kirjallisuuden Seura perustettiin Helsingissä 1831.
Klas Wilhelm Gyldén kuoli 1872.

17.3.
Maunu Stiernkors Turun piispa 1489.
Arvid Kurki vannoi piispanvalansa paavin edessä Ravennassa 1511.
Maallenousu Rågervikin luona, Cederström johtajana, 1790.
Döbeln ruotsalaisen sotajoukon kanssa vetäytyy Ahvenanmaalta 1809.
Valtiosihteeri-virasto Suomen asioita varten perustettiin 1826.
Helsingin–Hämeenlinnan rautatie avattiin säännölliselle liikkeelle 1862.

18.3.
Lauri Fleming linnanpäällikkö Käkisalmessa 1593.
Martin Juhana Wallenius syntyi 1731.
Joonas Fahlenius Turun piispa 1734.
Taneli Juslenius Porvoon piispa 1734.
Keisarinna Elisabetin julistuskirja Suomen asukkaille 1742.
Svartholman linna antautui 1808.
Kulneff marssi Ahvenanmeren yli Grislehaminaan 1809.

19.3.
Kaarle Knuutinpojan kirje Savon ja Hämeen rajasta 1452.
Klaus Fleming Lehtisten herra Narvan isäntä 1593.
Hornan matkoista kerrotaan ensikerran Suomessa 1675.
Ziaggerinin tappelu 1703.
Kaarle Fredrik Nordensköld kuoli 1779.
Fredrik Pacius syntyi 1809.
Tarkastuskonttori perustettiin 1810.
Frans Wilhelm Frenckell syntyi 1821.
Ferdinand von Wriight syntyi 1821.
Jooseppi Julius Wecksell syntyi 1838.
Fredrik August Ehrström kuoli 1850.
Elias Lönnrot kuoli 1884.

Tähän voidaan vielä lisätä, että Ulrika Wilhelmina Johnsson, joka paremmin tunnetaan nimellä Minna Canth, syntyi Tampereella 19.3.1844.

sunnuntai, 11. maaliskuu 2007

Luettua: Krohnin suvun vaiheita

Aiheeseen liittyy kaksikin viime aikoina lukemaani kirjaa: Salme Setälän Levoton veri. Kertoelma isäni E. N. Setälän ja äitini Helmi Krohnin nuoruudesta, esivanhemmista ja lapsuuteni kodista. Porvoo 1966, sekä Helmi Krohnin Isäni Julius Krohn ja hänen sukunsa. Helsinki 1942. Sattumalta luin ne juuri edellä mainitussa järjestyksessä, vaikka päinvastainen järjestys olisi voinut olla parempi; Salme Setälä kun omassa kirjassaan lainaa hyvinkin laajalti äitinsä teosta.

Salme Setälän perusteellinen sukukronikka on laajuudeltaan 664 sivua ja sisältää97 kuvaa sekä – sukututkijan kannalta erittäin kiinnostavat – 14-sivuisen henkilöhakemiston ja joukon sukutauluja. Sukutaulut ovat: 1. Setälän suvun aikaisimman isännät KokemäenSonnilan kylässä ja heidän jälkeläisiään Aulis Ojan mukaan; 2. jatkoa edelliseen; 3. Hindrich Nybergin, Kuitian ja Sarvilahden pehtorin 1709–1763 jälkeläisiä; 4. Ilmari Krohnin laatima varhaisimpien Krohnien sukutaulu (oletettu): 5. (jatkoa edelliseen, Johann Friedrich Krohnin jälkeläisiä); 6. Abraham Friedrich Krohnin jälkeläisiä; 7. Friedrich Krohnin 1798–1874 jälkeläisiä; 8. Madeiran Krohnit ja heidän jälkeläisensä (Nicolai); 9. Madeiran Krohnit ja heidän jälkeläisensä (Wilhelm), 10. Julius Krohnin esivanhemmat Einari Marvian mukaan.

Aineistona Salme Setälä on käyttänyt runsaasti säilyneitä kirjeitä ja päiväkirjamuistiinpanoja. Vaikka Krohnin suvun vaiheiden esittely viekin kirjasta kenties jopa kohtuuttoman suuren osan, se kuitenkin tarjoaa erinomaisen tietopaketin koko 1800-luvun lopun suomalaisesta kulttuuripiiristä ja tuo esiin monia kiinnostavia yksityiskohtia, jotka tavanomaisista sukututkimuksista tai pienoiselämäkerroista puuttuvat.

443315.jpg

Helmi Krohnin (Setälän) huomattavasti suppeampi (177 sivua + liitteenä Krohnien sukutaulu) keskittyy nimensä mukaisesti Julius Krohnin elämään, mutta myös Krohnin suvun varhaisemmat vaiheet käydään läpi. Kirja sisältää 43 teksti- ja 16 liitekuvaa, joista osa on myös Salme Setälän kirjassa. Erittäin sujuvasti kirjoitettua tekstiä on ilo lukea, ja Salme-tyttären kirjan lailla se valaisee oivallisesti 1800-luvun loppupuolen kuttuurielämää sekä Suomessa että koko Euroopassa.

sunnuntai, 11. maaliskuu 2007

Viikonlopun päiväntapahtumat 9.–11.3.

Elmgren kertoo tämän viikonvaihteen tapahtumista seuraavaa:

9. maaliskuuta:
Piispa Maunu Tavast kuoli 1452.
Venäläinen partioretki lyötiin Walkjärven luona 1555.
Ruotsalainen lähetystö Moskovan suuriruhtinaan luona 1557.
Kristiinan kaupunki sai kaupungin oikeudet 1652.
Gabriel Eerik v. Haartman syntyi 1757.
Herman Henrik Wärnhjelm Waasan maaherra 1822.
Helsingin teatteri vihittiin saksankielisellä näytelmällä 1827.
10. maaliskuuta:
Nowgorodilaisia hyökkää Wiipuria vastaan 1294.
John Spieker kuoli 1775.
Norrköpingin valtiopäivät alkoivat 1800.
Keisari Aleksanteri III:s syntyi 1845.
Kaarle Henrik Alopaeus kuoli 1892.
11. maaliskuuta:
Kivennavan tappelu 1555.
Kustaa Horn Suomen sotilasten kenraali 1625.
Samuli Åkerhjelm kuoli 1768.
John Julin kuoli 1853.

torstai, 8. maaliskuu 2007

Tauon jälkeen uusia päiväntapahtumia 8.3.

Elmgren kertoo maaliskuun 8. päivän tapahtumista seuraavaa:

Porin kaupunkioikeudet annettiin 1558.
Pietari Bång Wiipurin piispa 1681.
Influentsa raivosi Turussa 1782.
Riemujuhla Upsalan kokouksen muist. vietettiin Turussa 1793.
Roobert Henrik Rehbinder kuoli 1841.
Jaakko Fellman kuoli 1875.

Petrus Bång s.18.9.1633 Norrbossa Ruotsissa, kuoli Viipurissa 25.6.1696. Heikinheimo kertoo hänestä mm: ”Niin puhdasoppinen kuin B. olikin, hän ei hyväksynyt Itä-Suomen kreikkalaiskatolise väestön väkivaltaista käännyttämistä, vaan suositteli tämän työn harjoittamita ymmärtävästi ja lempeästi, vieläpä hän uskalsi esittää ajatuksen, että kreikkalaiskatoliset eräissä suhteissa saattoivat olla esikuvana luterilaisille.”

Robert Henrik Rehbinder, valtiomies, s. Paimiossa 15.7.1777, kuoli Pietarissa. Sai kreivin arvon 1826 ja vihittiin Helsingin yliopiston kunniakohtoriksi 1840. Vuodesta 1834 lähtien ministerivaltiosihteeri. Heikinheimon mukaan: ”... Nikolai I:n noustessa valtaistuimelle hän sai päättäväisellä esiintymisellään tämän allekirjoittamaan Suomen perustuslakien säilyttämistä koskevan hallitsijanvakuutuksen, mitä hän syystä piti huomattavimpana valtiomiehentekonaan.”

Jakob Fellman, s. 25.4.1795 Rovaniemellä, k. Lappajärvellä, oli Utsjoen (myöhemmin Lappajärven) kirkkoherra ja merkittävä Lapin tutkija. Aiheesta enemmän löytyy esim. kirjasta Jaakko Fellman: Poimintoja muistiinpanoista Lapissa. Suom. Agathon Meurman. Uusintapainos Porvoossa 1961.