Niitä varten, jotka pyhien aikana syystä tai toisesta joutuvat olemaan poissa blogipatojen ääreltä, laitan luettavaksi päiväntapahtumat aina tapaninpäivään asti. Joihinkin tapahtumiin liittyy myös lyhyitä kommentteja.

23.12.
Klaus Fleming lähti nuijasotaan 1596.
Juhana Creutz Uudenmaan maaherra 1703.
Keisari Aleksanteri I syntyi 1777.
Viipurin lääni yhdistettiin muun Suomen kanssa 1811.

24.12.
Enevald Svenonius syntyi 1617.
Palkkasääntö kymnaaseja ja kouluja varten 1652.
Aadam Fredenstjerna syntyi 1785.
Tapani Löfving syntyi 1689.
Neljätuhatta Ruotsin sotilasta kuoli viluun Ukrainessa 1708.
Antti Juhana Lexell syntyi 1740.

25.12.
Sten Lejonhufvud’in leski, Ebba Liljehök, sai Raaseporin kreivikunnan 1569.

26.12.
Asetus annettiin kaupunkien sisähallinnosta 1619.
Uskelan kirkko vajosi äkkiarvaamatta 1825.
Jaakko Tengström kuoli 1832.

Nuijasotaa käynyt Suomen ja Viron käskynhaltija, Sigismund-kuninkaan tukija Klaus Fleming (s. 1530-luvun puolivälissä luult. Paraisilla, k. yöllä vasten 13.4.1597 Pohjan kirkolla) lienee monille tuttu Albert Edelfeltin maalauksesta ”Kaarle herttua häpäisee Klaus Flemingin ruumista”. Kannattanee Joulupukinkin varoa näinä aikoina partaansa.

Viipurin läänillä tarkoitetaan ns. Vanhaa Suomea, joka oli Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 joutunut Venäjän valtaan. Erityisesti Kustaa Mauri Armfelt mainitaan yhtenä niistä, jotka merkittävästi vaikuttivat Vanhan Suomen palauttamiseen muun Suomen yhteyteen.

Enevald Svenonius (s. 24.12.1617 Annerstassa Ruotsissa, k. 17.4.1688) oli Turun yliopiston professori ja Turun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra. Hänet nimitettiin 1687 Lundin hiippakunnan piispaksi, mutta hän kuoli ennen kuin ehti ottaa virkaa vastaan.

Stefan (Tapani) Löfving (s. 24.12.1689 Narvassa, k. 22.10.1777 Porvoon pitäjässä) oli tunnettu sissipäällikkö, jonka elämästä mm. Kustaa Wilkuna on kirjoittanut.