Kuluvan vuoden liikennepoliittisessa keskustelussa on itärajan rekkajonojen ohella ollut kuumana aiheena Keravalta Mäntsälän kautta Lahteen kulkeva uusi oikorata. Jotta ratahankkeelle saadaan hiukan historiallista perspektiiviä, lainaan seuraavaan katkelman kirjasta Mäntsälän historia II, Jyväskylä 1993.

"Todennäköisesti ensimmäisenä mäntsäläläisenä puuttui rautatien suunnitteluun herastuomari J. H. Peltonen, joka oli vuonna 1861 saanut vihiä aikeista rakentaa haarausrata Hausjärven kohdalta Helsingin–Hämeenlinnan radalla Vesijärven rantaan Hollolassa. Peltosen mielestä painavat syyt puolsivat tämän radan rakentamista Mäntsälän pitäjän halki siitä huolimatta, että radasta olisi tällöin tullut hieman pitempi. Vastapainoksi olisi Mäntsälän maaston tasaisuus Peltosen mukaan helpottanut radan rakentamista ja sen lisäksi pitäjä olisi maanteiden solmukohtana ohjannut matkustajia rautateille. Peltonen rohkeni arvella Mäntsälän kautta kulkevan ratalinjan koituvan koko maakunnan hyödyksi ja ounastelipa hän Mäntsälästä tulevan muutaman vuosikymmenen kuluttua kaupunki, mikäli pitäjään olisi tuossa vaiheessa saatu rautatie."

Tekstissä mainittu esiäitini veli, talollinen, herastuomari, valtiopäivämies Johan Henrik Andersinpoika Peltonen (s. 21.3.1816 Mäntsälä, k. 18.2.1884 Mäntsälä) oli muutenkin ilmeisen edistyksellinen talonpoika, sillä hänet mainitaan mm. salaojituksen edustajana ja palovakuutustoimikunnan jäsenenä sekä lukuisien kunnallisten ja seurakunnallisten luottamustoimien haltijana.

Oikorata on nyt käytössä, runsaat 140 vuotta myöhemmin. Aika näyttää, milloin Mäntsälästä tulee kaupunki.