Huomisen kohdalle Elmgren mainitsee seuraavat tapahtumat:

Hemming Gadd mestattiin 1520.
Maunu Jaakko Alopaeus syntyi 1743.
Yleinen revisiooni-oikeus järjestettiin 1824.
Lauri Gabriel v. Haartman kuoli 1859.

Ensimmäiseksi mainittu Hemming Gadh oli prelaatti ja valtiomies, s. ilmeisesti Ruotsissa n. 1450, k. Raaseporin edustalla 16.12.1520. Valtiomiehenä hän toimi ensin aktiivisesti tanskalaisia vastaan mutta siirtyi sitten, jouduttuaan 1518 Tanskaan panttivangiksi, kannattamaan kuningas Kristiania ja vaikutti merkittävästi siihen, että mm. Tukholma ja Suomi taipuivat Kristianin valtaan. Kuningas Kristian ilmeisesti kuitenkin piti Hemming Gadhia epäluotettavana ja mestautti tämän. Toistaiseksi en tiedä, onko Hemming Gadhilla/Gaddilla mitään tekemistä sen Suomessa eläneen Gadd-suvun kanssa, jonka vanhimmaksi tunnetuksi edustajaksi P. Er. Gadd (Släktkalender 1949) mainitsee Narvassa toimineen kanslistin Olof Bengtinpoika Gaddin l. Gadden († 1664).

Magnus Jakob Alopaeus, s. Leppävirralla, k. 8.8.1818 Porvoossa, oli Porvoon piispa, jonka lempiajatukseksi mainitaan pyrkimys muodostaa Porvoon lukiosta yliopisto Itä-Suomen sivistystarpeita silmälläpitäen.

Lars Gabriel von Haartman (s. 23.9.1789 Turussa, k. 16.12.1859 Merimaskussa) oli valtiomies ja toimi mm. Turun läänin maaherrana ja senaatin valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä. Hänen vanhoillisuutensa tuli ilmi erityisesti hänen suhteessaan suomen kieleen – se oli hänen mielestään ”perkele-kieli” (langue de perkelä).