Elmgrenin lyhyt tapahtumalista tammikuun 14. päivälle on seuraava:

Rauma sai kauppakaupungin vapaudet 1444.
Sakari Topelius syntyi 1818.

Volter Högman kirjoittaa väitöskirjassaan Rauman kaupungin historia I vuoteen 1641 (Helsinki 1907) Rauman kaupungin varhaishistoriasta mm. seuraavaa (s. 21):
Myös muinaistaru ilmoittaa Rauman kaupungin hyvin vanhaksi. Tarun mukaan ei Raumaa vanhempaa kaupunkia ole ollut koko Suomenmaassa, Turkukin lukuun otettuna. Taru osottaa nimittäin Rauman perustetuksi jo v. 169 j. Kr. s., eli Kuningas Erik II:sen aikana. Rauman kaupungin mukaan on myös Pohjanlahden eteläpuolta noin 60 peninkulman laajuudelta ruvettu kutsumaan Rauman mereksi.
Toisen tarun mukaan Rauman kaupunki on kuningas Björnin Ruotsin Hågassa perustama v. 829; oli niin ollen olemassa jo ennen Erikki pyhän ristiretkeä Suomeen. Piispa Henrik, jonka kerrotaan saarnanneen kristinoppia Kokemäellä, suuntasi sieltä matkansa Raumalle – niin taru kertoo –, mutta Lallin surmaava isku kohtasi häntä Köyliön järven jäällä.

Zacharias (Sakari) Topelius, joka syntyi Uudenkaarlepyyn Kuddnäsissä ja kuoli 12.3.1898 Sipoon Koivuniemessä, ei varmaankaan juuri esittelyjä kaipaa; Topeliuksen sadut ja Välskärin kertomukset lienevät tuttuja ainakin vähänkin varttuneemmalle lukijakunnalle. Ajankohtaiseksi Topeliuksen tekee se, että hän kirjoitti myös tekstin Fredrik Paciuksen oopperaan Kaarle-kuninkaan metsästys (Kung Karls jakt, 1852), jonka ”kuninkaallinen ensi-ilta” on Suomen Kansallisoopperassa 19.1. Topelius toimi myös yliopiston professorina ja rehtorina (1875–78); hänen rehtorikautensa lopussa naiset hänen esityksestään saivat oikeuden yliopistossa opiskelemiseen.