Merkkinaisten elämäkerroista oli nyt lukuvuorossa Tyyni Tuulion Ottilia Stenbäck ja hänen aatemaailmansa  (Porvoo 1950). Lähes nelisatasivuinen, sujuvasti kirjoitettu kirja kertoo Helsingin Suomalaisen Tyttökoulun monivuotisesta johtajattaresta, Tiila-tädistä, perusteellisesti ja elävästi, ja samalla tulee hyvin kuvatuksi myös maamme suomenkielistä opetusta edistänyt harvalukuinen mutta sitäkin innokkaampi piiri. Lukuisat kirjeistä ja julkaisuista otetut lainaukset tarjoavat lukijalle tilaisuuden tutustua Ottilia Stenbäckin ajatusmaailmaan varsin perusteellisesti. Historialliset, varsin yksityiskohtaiset tiedot hänen perheensä ja tuttaviensa elämänkohtaloista ovat luonnollisesti sukututkijalle erinomaista antia, ja tässä suhteessa kirjan käyttökelpoisuutta lisää merkittävästi sen lopussa oleva henkilöhakemisto.

343673.jpg

Henkilöhakemiston tutkiminen kertoo yhtäältä – ja ennen kaikkea – siitä, miten pitkä ja merkittävä Ottilia Stenbäckin ura suomalaisen ja suomenkielisen naisten koulusivistyksen edistäjänä oli; olihan hän mukana tässä työssä mukana vuodesta 1873 (Alavuden tyttökansakoulun ensimmäisenä opettaja) lähes kuolemaansa (1939) saakka (Tyttökoulun johtajana vuoteen 1919 ja vielä senkin jälkeen monella tavoin aktiivisena). Toisaalta se paljastaa myös, miten suppea suomenkielinen sivistyneistö oikeastaan vielä 1900-luvun alussa olikaan. Henkilöhakemistosta löytyvät mm. Hilda Käkikoski (ks. Luettua 8.1.07), Aurora Karamzin (31.12.06), Mathilda Wrede (27.12.06) ja Louise af Forselles (25.12.06), jotka kaikki omalla tavallaan kuuluivat samaan yhteiskunnallisesti – ja myös uskonnollisesti – aktiiviseen piiriin.