Kirpputorilta mukaan tullut julkaisu Masunni. Kirjoituksia Tampereelta ja Pirkanmaalta. 3. Tampereen museoiden julkaisuja 48 (Tampere 1999) antaa monipuolisen kuvan Rapolan muinaislinnan ja Rapolan kartanon menneisyydestä. Se sisältää toukokuussa 1997 Sääksmäen Voipaalassa ja Rapolassa pidettyjen Linnavuori keskellä kylää -päivien esitelmät. Sukututkimuksen kannalta kiinnostavin artikkeli on luonnollisesti Georg Haggrénin kirjoitus Rivihuoveista suurmaanomistajiksi. Kaksi ratsumiestä, Mats Eerikinpoika Hals ja Johan Timinpoika Rapolan ja Voipaalan suurtilojen rakentajina, mutta mielenkiintoinen on myös Markus Hiekkasen kirjoitus Sääksmäen keskiaikaiset kirkot. Kuriositeettina voidaan mainita Anna-Liisa Hirviluodon kirjoituksessa Rapola – ajatuksia kulttuurimaiseman kerroksellisuudesta oleva luettelo talonpojista, jotka olivat kieltäytyneet maksamasta Sääksmäen kirkkoherra Henrik Hartmaninpojalle viljakymmenyksiä ja jotka joutuivat kirkonkiroukseen. Kirkonkirouksen vahvisti paavi Benedictus XII 16.6.1340. Sukututkimuksen kannalta nimilista tosin on jokseenkin vähäarvoinen, koska mainittuja talonpoikia tuskin on mahdollista kytkeä myöhäisempiin sukupolviin. Henrik Hartmaninpojasta sen sijaan tiedetään hiukan enemmän: hän oli mahdollisesti turkulaisen porvarin poika, joka opintonsa päätettyään toimi ensin Sääksmäen kirkkoherrana, sitten Turun tuomiorovastina (ainakin jo 1355). Lopulta hänet nimitettiin Turun piispaksi. Piispana hän ei kuitenkaan ehtinyt toimia, sillä hän kuoli palatessaan Avignonista hakemasta nimitykselleen vahvistusta.