Joulukuun 14. päivälle on Elmgren löytänyt tavallista enemmän päivätapahtumia, joista eräät kuulostavat suorastaan dramaattisilta:

Eerik Fleming kuoli 1548.
Samuli Åkerhjelm syntyi 1684.
Juhana Fredrik Carpelan syntyi 1745.
Kaarle Eerik Mannerheim syntyi 1759.
Maanjäristys muutamissa pitäjissä Tampereen tienoilla 1767.
Fredrik Wilhelm Pipping syntyi 1783.
Kyröskoski herkesi yhtäkkiä virtaamasta ja tuli kuiville 1810.
Porthanin marmorinen kuvapatsas paljastettiin kirjaston salissa 1816.
Runebergin ”Fänrik Ståls sägner” julaistiin 1848 ja 1860.

Eerik Jaakkimanpoika Fleming oli sotilas ja valtaneuvos, s. 1487 (Paraisilla?), k. Paraisilla 14.12.1548. Sotilasuransa ohella hän perusti Suomen ensimmäisen rautakaivoksen Ojamoon Lohjalle.

Samuel Åkerhjelm (nuor.) (1684–1768) oli vapaaherra, virkamies ja poliitikko, joka vuodesta 1712 seurasi kuningas Kaarle XII:ta tämän sotaretkillä. Pikkuvihan jälkeen hän puolusti valtiopäivillä yhteistoimintaa Englannin ja Venäjän kanssa.

Johan Fredrik Carpelan (s. 14.12.1745 Halikossa, k. 27.12.1808 Göteborgissa) oli sotilas ja hallintovirkamies, mm. Oulun läänin maaherra.

Carl Erik Mannerheim (s. Säterissä Ruotsissa 1759, k. Turussa 15.1.1837) oli hallinto- ja valtiomies, joka osallisuudestaan Anjalan liittoon tuomittiin kuolemaan mutta armahdettiin. Suomen marsalkka Mannerheimin isoisän isä.

Fredrik Wilhelm Pipping (s. Turussa, k. 23.1.1868 Helsingissä) oli senaattori, Helsingin yliopiston kirjastonhoitaja ja oppihistorian professori.

Tampereen seudulla voidaan siis juhlia maanjäristyksen 239-vuotismuistoa.