Luettujen lista on täydentynyt useammallakin kirjalla, joista tässä mainittakoon kaksi Helmi Krohnin kirjaa. Ensimmäinen niistä on Pikkupojista sotaherroiksi. Muistelmia Suomen vapaussodan sankarien lapsuudesta ja nuoruudesta (Otava, Helsinki 1935). 113-sivuisessa pikku kirjassa esitellään Gustaf Mannerheim, Paul von Gerich, Hannes Ignatius, Friedel Jacobson, Matti Laurila ja hänen poikansa Matti ja Ilmari, Lauri Malmberg, Gunnar Melin, Aarne Sihvo, Armas Ståhlberg, Martin Wetzer, KarlWilkama ja Hugo Österman. Tekstit ovat luonnollisesti melko lyhyitä ja keskittyvät esiteltyjen henkilöiden lapsuuteen ja nuoruuteen, mikä on sinänsä virkistävä näkökulma. Mitään erityistä uutta -- siis sellaista, mitä ei olisi muissakin elämäkerroissa -- ei näistä henkilöistä arvatenkaan kerrota. Kuvien valinta luonnollisesti liittyy tekstiin: niinpä esim. kenraali Paul von Gerich on kuvattu sekä asepuvussaan ja karvahatussaan että pikkupoikana mekossaan äitinsä sylissä. Samoin on kenraali Martin Wetzeristä viehättävä kuva, jossa hän istuu koristeellisella tuolilla mekko yllään ja näyttää miltei pikku kerubilta :-)

Jokseenkin lyhyistä henkilökuvista koostuu myös Helmi Krohnin toinen kirja, Ystäviäni kirjeittensä valossa (Otava, Helsinki 1945, 127 sivua). Kuten nimikin osoittaa, kirja koostuu suurelta osin esiteltyjen henkilöiden kirjeiden katkelmista. Mukaan ovat Helmi Krohnin ystävistä päässeet P. E. Pavolini, Ida Aalberg, Wihtori ja Ester Peltonen, Arvid Järnefelt, J. H. Erkko, Georg Brandes, Laura Kieler, Lucie Hörlyk, Ananda Comaraswamy, Erkki Melartin ja Jalmari Finne. Valikoima osoittaa, miten monipuolinen ja kansainvälinen Helmi Krohnin tuttavapiiri oli. Myös tämä kirja on kuvitettu.

Helmi Krohnin teksti on sujuvaa ja mukavaa lukea, ja hänen näkökulmansa ovat usein persoonallisia. Siksi näilläkin pikku kirjasilla on oma arvonsa.

Edellisen päivityksen jälkeen on eri päivinä tapahtunut Elmgrenin kertoman mukaan seuraavaa:

12.3.
Maunu Niilo Stiernkors kuoli 1500.
Jaakko de la Gardie marssi sisään Moskovaan 1610.
Esittelijäsihteeri Bäckin testamentti Turun hiippakunnan alkeiskoulujen hyväksi 1836.
Kahdenkymmenen prosentin tulli Ruotsalaisista kirjoista 1845.
Keisarillinen kirje Suomen perustuslaista 1891.
Jooseppi Aadam Pippingskiöld kuoli 1892.

13.3.
Konrad Bitze kuoli 1489.
Venäläisiä joukkoja hyökkäsi Kajaanin seuduille 1712.
Kuningas Kustaa IV Aadolf vangittiin 1809.
Kaarle Pietari Hällström kuoli 1836.
Keisari Aleksanteri II surmattiin 1881. Aleksanteri III:s keisari.
Murhayritys Aleksanteri III vastaan 1887.

14.3.
Perintöruhtinas Aleksanteri Helsingissä 1851.
Mathias Aleksanteri Castrén Suomen kielen professori 1851.
Z. Topeliuksen näytelmä ”Efter femtio år” näyteltiin Helsingissä 1851.
Keisari Nikolai I Helsingissä 1854.

15.3.
Juhana Henrik v. Fieandt pakeni Moskovasta 1715.
Michael Choraeus syntyi 1774.
Jynkän tappelu likellä Kuopioa 1808.
Abraham Niklas Clewberg kuoli 1821.
Juhana Jaakko Nervander kuoli 1848.
Z. Topelius ylim. Suomen historian professori 1854.

16.3.
Räävelin piiritys lakkautettiin 1571.
Juhana III:nnen kirkkojärjestys ja liturgia hyväksyttiin 1575.
Juhana Stiernhök lakitieteen professori Turussa 1640.
Pietari Serlachius syntyi 1655.
Iisakki Laurbeck kuoli 1716.
Ankarströmin murhayritys kuningas Kustaa III:tta vastaan 1792.
Henrik Gabriel Porthan kuoli 1804.
Suom. Kirjallisuuden Seura perustettiin Helsingissä 1831.
Klas Wilhelm Gyldén kuoli 1872.

17.3.
Maunu Stiernkors Turun piispa 1489.
Arvid Kurki vannoi piispanvalansa paavin edessä Ravennassa 1511.
Maallenousu Rågervikin luona, Cederström johtajana, 1790.
Döbeln ruotsalaisen sotajoukon kanssa vetäytyy Ahvenanmaalta 1809.
Valtiosihteeri-virasto Suomen asioita varten perustettiin 1826.
Helsingin–Hämeenlinnan rautatie avattiin säännölliselle liikkeelle 1862.

18.3.
Lauri Fleming linnanpäällikkö Käkisalmessa 1593.
Martin Juhana Wallenius syntyi 1731.
Joonas Fahlenius Turun piispa 1734.
Taneli Juslenius Porvoon piispa 1734.
Keisarinna Elisabetin julistuskirja Suomen asukkaille 1742.
Svartholman linna antautui 1808.
Kulneff marssi Ahvenanmeren yli Grislehaminaan 1809.

19.3.
Kaarle Knuutinpojan kirje Savon ja Hämeen rajasta 1452.
Klaus Fleming Lehtisten herra Narvan isäntä 1593.
Hornan matkoista kerrotaan ensikerran Suomessa 1675.
Ziaggerinin tappelu 1703.
Kaarle Fredrik Nordensköld kuoli 1779.
Fredrik Pacius syntyi 1809.
Tarkastuskonttori perustettiin 1810.
Frans Wilhelm Frenckell syntyi 1821.
Ferdinand von Wriight syntyi 1821.
Jooseppi Julius Wecksell syntyi 1838.
Fredrik August Ehrström kuoli 1850.
Elias Lönnrot kuoli 1884.

Tähän voidaan vielä lisätä, että Ulrika Wilhelmina Johnsson, joka paremmin tunnetaan nimellä Minna Canth, syntyi Tampereella 19.3.1844.

Aiheeseen liittyy kaksikin viime aikoina lukemaani kirjaa: Salme Setälän Levoton veri. Kertoelma isäni E. N. Setälän ja äitini Helmi Krohnin nuoruudesta, esivanhemmista ja lapsuuteni kodista. Porvoo 1966, sekä Helmi Krohnin Isäni Julius Krohn ja hänen sukunsa. Helsinki 1942. Sattumalta luin ne juuri edellä mainitussa järjestyksessä, vaikka päinvastainen järjestys olisi voinut olla parempi; Salme Setälä kun omassa kirjassaan lainaa hyvinkin laajalti äitinsä teosta.

Salme Setälän perusteellinen sukukronikka on laajuudeltaan 664 sivua ja sisältää97 kuvaa sekä – sukututkijan kannalta erittäin kiinnostavat – 14-sivuisen henkilöhakemiston ja joukon sukutauluja. Sukutaulut ovat: 1. Setälän suvun aikaisimman isännät KokemäenSonnilan kylässä ja heidän jälkeläisiään Aulis Ojan mukaan; 2. jatkoa edelliseen; 3. Hindrich Nybergin, Kuitian ja Sarvilahden pehtorin 1709–1763 jälkeläisiä; 4. Ilmari Krohnin laatima varhaisimpien Krohnien sukutaulu (oletettu): 5. (jatkoa edelliseen, Johann Friedrich Krohnin jälkeläisiä); 6. Abraham Friedrich Krohnin jälkeläisiä; 7. Friedrich Krohnin 1798–1874 jälkeläisiä; 8. Madeiran Krohnit ja heidän jälkeläisensä (Nicolai); 9. Madeiran Krohnit ja heidän jälkeläisensä (Wilhelm), 10. Julius Krohnin esivanhemmat Einari Marvian mukaan.

Aineistona Salme Setälä on käyttänyt runsaasti säilyneitä kirjeitä ja päiväkirjamuistiinpanoja. Vaikka Krohnin suvun vaiheiden esittely viekin kirjasta kenties jopa kohtuuttoman suuren osan, se kuitenkin tarjoaa erinomaisen tietopaketin koko 1800-luvun lopun suomalaisesta kulttuuripiiristä ja tuo esiin monia kiinnostavia yksityiskohtia, jotka tavanomaisista sukututkimuksista tai pienoiselämäkerroista puuttuvat.

Helmi Krohnin (Setälän) huomattavasti suppeampi (177 sivua + liitteenä Krohnien sukutaulu) keskittyy nimensä mukaisesti Julius Krohnin elämään, mutta myös Krohnin suvun varhaisemmat vaiheet käydään läpi. Kirja sisältää 43 teksti- ja 16 liitekuvaa, joista osa on myös Salme Setälän kirjassa. Erittäin sujuvasti kirjoitettua tekstiä on ilo lukea, ja Salme-tyttären kirjan lailla se valaisee oivallisesti 1800-luvun loppupuolen kuttuurielämää sekä Suomessa että koko Euroopassa.

Elmgren kertoo tämän viikonvaihteen tapahtumista seuraavaa:

9. maaliskuuta:
Piispa Maunu Tavast kuoli 1452.
Venäläinen partioretki lyötiin Walkjärven luona 1555.
Ruotsalainen lähetystö Moskovan suuriruhtinaan luona 1557.
Kristiinan kaupunki sai kaupungin oikeudet 1652.
Gabriel Eerik v. Haartman syntyi 1757.
Herman Henrik Wärnhjelm Waasan maaherra 1822.
Helsingin teatteri vihittiin saksankielisellä näytelmällä 1827.
10. maaliskuuta:
Nowgorodilaisia hyökkää Wiipuria vastaan 1294.
John Spieker kuoli 1775.
Norrköpingin valtiopäivät alkoivat 1800.
Keisari Aleksanteri III:s syntyi 1845.
Kaarle Henrik Alopaeus kuoli 1892.
11. maaliskuuta:
Kivennavan tappelu 1555.
Kustaa Horn Suomen sotilasten kenraali 1625.
Samuli Åkerhjelm kuoli 1768.
John Julin kuoli 1853.

Elmgren kertoo maaliskuun 8. päivän tapahtumista seuraavaa:

Porin kaupunkioikeudet annettiin 1558.
Pietari Bång Wiipurin piispa 1681.
Influentsa raivosi Turussa 1782.
Riemujuhla Upsalan kokouksen muist. vietettiin Turussa 1793.
Roobert Henrik Rehbinder kuoli 1841.
Jaakko Fellman kuoli 1875.

Petrus Bång s.18.9.1633 Norrbossa Ruotsissa, kuoli Viipurissa 25.6.1696. Heikinheimo kertoo hänestä mm: ”Niin puhdasoppinen kuin B. olikin, hän ei hyväksynyt Itä-Suomen kreikkalaiskatolise väestön väkivaltaista käännyttämistä, vaan suositteli tämän työn harjoittamita ymmärtävästi ja lempeästi, vieläpä hän uskalsi esittää ajatuksen, että kreikkalaiskatoliset eräissä suhteissa saattoivat olla esikuvana luterilaisille.”

Robert Henrik Rehbinder, valtiomies, s. Paimiossa 15.7.1777, kuoli Pietarissa. Sai kreivin arvon 1826 ja vihittiin Helsingin yliopiston kunniakohtoriksi 1840. Vuodesta 1834 lähtien ministerivaltiosihteeri. Heikinheimon mukaan: ”... Nikolai I:n noustessa valtaistuimelle hän sai päättäväisellä esiintymisellään tämän allekirjoittamaan Suomen perustuslakien säilyttämistä koskevan hallitsijanvakuutuksen, mitä hän syystä piti huomattavimpana valtiomiehentekonaan.”

Jakob Fellman, s. 25.4.1795 Rovaniemellä, k. Lappajärvellä, oli Utsjoen (myöhemmin Lappajärven) kirkkoherra ja merkittävä Lapin tutkija. Aiheesta enemmän löytyy esim. kirjasta Jaakko Fellman: Poimintoja muistiinpanoista Lapissa. Suom. Agathon Meurman. Uusintapainos Porvoossa 1961.

Elmgrenin listalta löytyy näille päiville seuraavaa:

9. helmikuuta:
Kaarle IX Porissa 1602.
Juhana Arckenholtz syntyi 1695.
Frans Mikael Franzén syntyi 1772.
Turun hovoikeus tuomitsi Yrjö Maunu Sprengtportenin 1790.

10. helmikuuta:
Uusi kauppa- ja purjehdusasetus 1614.
Iisakki Rothovius kuoli 1652.
Olavi Vibelius syntyi 1752.
Kaarle Fredrik Mennader Turun piispa 1757.
Tieteiden edistämistä varten määrätään 1844 vuosittain yliopiston kanslerin käytettäväksi 3000 ruplaa.

11. helmikuuta:
Säädetään 1811, että hopearupla kruunun kannossa on 3 pankkoruplan arvoinen (ennen 2.)

Elmgrenin kirjasesta löytyvät seuraavat tapahtumat:

7. helmikuuta:
Ulvila saa kaupungin oikeudet 1365.
Örebron kirkolliskokouksen päätös päivätty 1529.
Kustaa Fincke tulee Savonlinnan läänin maaherraksi 1547.
Lorenz Creutz kuoli 1698.
Turun tuomiokapituli ilmoitti 1700, että tauteihin ja nälkään oli Turun hiippakunnassa vuosina 1697–1699 kuollut 60,371 henkeä.
Emelie Bergbom syntyi 1834.
Wilhelm Lagus Itämaiden kirjallisuuden professori 1857.
Lorenz Lindelöf matematiikan professori 1857.
Fredrik Cygnaeus kuoli 1881.

8. helmikuuta:
Juhana Messenius kuoli 1637.
Haapaniemen sotakoulu lakkautettiin 1808.

Kustaa Fincke syntyi n. 1510, kuoli vuoden 1566 lopulla Kemiössä. Vunna 1561 hänet nimitettiin Suomen käskynhaltijaksi.

Lorentz (Lauritsa) Creutz nuorempi, s. 31.3.1646 Pernajan Sarvilahdessa, k. Tukholmassa, oli maaherra ja vuorityön edistäjä, joka perusti rautatehtaan Pernajan Koskenkylään, Perniön Teijoon ja Euran Kauttualle.

Emilie Sofia Bergbom, s. Vaasassa, k. 28.9.1905 Helsingissä, oli Kaarlo-veljensä ohella suomalaisen teatterin uranuurtaja.

Jakob Johan Wilhelm Lagus, s. 5.5.1821 Turussa, k. 2.4.1909 Lohjalla, oli myöhemmin (vuodesta 1866) kreikkalaisen kirjallisuuden professori, jonka teoksista sukututkimuksen kannalta merkittävä on vuosina 1889–1906 julkaistu Åbo akademins studentmatrikel 1640–1827.

Lorenz Leonard Lindelöf syntyi 13.11.1827 Karvialla, kuoli 3.3.1908 Helsingissä. Hänet tunnetaan matemaatikkona ja tähtitieteilijänä, ja hän oli useiden ulkomaisten tieteellisten seurojen jäsen.

Fredrik Cygnaeus, s. 1.4.1807 Hämeenlinnassa, k. Helsingissä, oli runoilija, esteetikko ja historiantutkija. Hänet nimitettiin estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professoriksi 1854.

Juhana Messenius tarkoittanee historioitsija Johannes Messeniusta, joka Heikinheimon mukaan syntyi 1579 tai 1580 Frebergassa lähellä Vadstenaa ja kuoli 8.11.1636 Oulussa. Hän teki suuren osan tieteellisestä työstään jouduttuaan 1616 vankeuteen Kajaanin linnaan. Vähän ennen kuolemaansa (1635) hän sai luvan muuttaa Ouluun.

Elmgrenin lyhyt tapahtumalista helmikuun kuudennelle päivälle on seuraava:

Torkkeli Knuutinpoika mestattiin 1306.
Maalais-kunnallisasetus 1865.

Marski Torgils Knutinpojan kuolinpäivästä ei ole varmuutta; Heikinheimo ilmoittaa sen olleen 9.2.1306 (tai 10 tai 11.2.). Hänen johdollaan Ruotsi lujitti asemiaan Karjalassa; hän muun muassa järjesti 1293 sotaretken Viipurin lahteen ja ryhtyi rakentamaan sinne linnaa sikäläisen roomalaiskatolisen väestön turvaamiseksi ja merelle suuntautuvan kaupankäynnin valvomista ja verottamista varten. Sittemmin Birger-kuningas syrjäytti vaikutusvaltaisen Torgilsin lähimmän luottamusmiehen paikalta, hänet vangittiin ja tuomittiin kuolemaan ja mestattiin. Viipuriin pystytettiin vuonna 1908 Torkkeli Knutinpojan muistopatsas.

Elmgrenin listalta löytyvät huomiselle seuraavat tapahtumat:

Akseli Oxenstjerna sai Kemiön vapaaherrakunnan 1614.
Juhana Ludvig Runeberg synt. 1804.
Jaakko Stenius kuoli 1809.

Valtakunnankansleri Axel Oxenstierna syntyi 16.6.1583 Lötin pitäjässä Ruotsissa, kuoli 28.8.1654 Tukholmassa. Hänen aikanaan Kemiöön perustettiin 1649 pedagogio, joka oli eräs maamme ensimmäisiä kansakouluja. Vuonna 1640 perustettiin Turun yliopisto.

Johan Ludvig Runeberg syntyi merikapteenin poikana Pietarsaaressa, kuoli 6.5.1877 Porvoossa. Tämä kansallisrunoilija muistettaneen sekä Vänrikki Stoolin tarinoista että runebergintortuista.

Jakob Stenius nuorempi (Koski-Jaakko) syntyi 2.2.1732 Artjärvellä, kuoli Pielisjärvellä. Hän oli isänsä tavoin Pielisjärven kirkkoherrana ja ahersi maanviljelyksen edistämiseksi ja koskien perkaamiseksi seurakunnassaan ja koko Pohjois-Karjalassa. Hänet tunnetaan myös perunan viljelyn edistäjänä.

Elmgrenin listalla ovat helmikuun 4. päivän kohdalla seuraavat tapahtumat:

Piispa Eerikki Härkäpeus kuoli 1580.
Juhana Gezelius nuorempi Turun piispa 1690.
Kymnaasi- ja koulujärjestys julaistaan 1724.
Lapinlahden hulluinhuone määrätään laitettavaksi 1840.

Heikinheimo ilmoittaa piispa Eerik Härkäpään kuolleen 1578. Hän oli Turun koulun rehtorina kahteen otteeseen – jälkimmäisellä kerralla hänet erotettiin siksi, että hän oli uskaltanut opettaa koulussa kreikkaa – ja vuodesta 1568 lähtien Viipurin piispana.

Juhana (Johannes) Gezelius nuorempi syntyi 6.9.1647 Tartossa, kuoli 10.4.1718 Täbyssä Ruotsissa. Hän toimi Turun yliopiston jumaluusopin professorina, Narvan superintendenttinä ja Turun piispana. Pakeni 1713 Ison vihan tieltä Ruotsiin, jossa kuoli.

_ _ _

Luettujen joukkoon on tällä kertaa ehättänyt Hilja Haahdin historiallinen romaani Sammatin sisarukset (Helsinki 1947). Tekijä itse mainitsee alkusanoissaan: ”Kysyttäneen: onko tämä kirja tarua vai totta? Siihen vastaan: molempia erottamattomasti kietoutuneina toisiinsa.”

Elias Lönnrotin tytärten kirje- ja runojäämistöön pitkälti pohjautuva romaani tarjoaa kiinnostavan ja henkilökohtaisen näkökulman Lönnrotin perheen elämään vuosina 1875–1876. Keskeisimmäksi henkilöksi nousee sisaruksista Elina (Elina Sofia, s. Helsingissä 5. 2.1858, k. Sammatissa, romaanin mukaan Helsingissä 3. jouluk. 1876), joka kokee ristiriitaisen romanssin nuoren muusikon, tulevan säveltäjän ja kapellimestarin Robert Kajanuksen kanssa. Todettakoon sivumennen, että Robert Kajanuksella taisi muutenkin olla huonoa onnea naisten kanssa: hänen ensimmäinen vaimonsa Johanne Müller (vihitty 1881) kuoli jo 1883, toinen vaimo Inez Johanna Paulina Bärlund (vihitty 1884) kuoli 1888, kolmas vaimo, laulajatar Lilli Kurikka (vihitty 1889) erosi 1900, neljäs vaimo kuvanveistäjä Helena Sofia (Ella) Sahlberg (vihitty 2. avioliittoonsa 1907) kuoli sitten leskenä vasta 1952.

Vanhemman sisaren Idan (Ida Karolina, s. Sammatissa 8.8.1855, k. Sienassa Italiassa 16.6.1915) osuus on romaanissa myös merkittävä, mutta kenties ristiriitaisen luonteensa vuoksi hän ei tule lukijalle yhtä läheiseksi kuin Elina. Vähimmälle huomiolle jää nuorin sisar Thekla (Thekla Natalia, s. Helsingissä 23.9.1860, k. Sammatissa 22.3.1879). Monin tavoin läsnäolevana taustahahmona on luonnollisesti itse Elias Lönnrot. Kirja oikeastaan päättyy Elinan kuolemaan, ja Idan, Theklan ja Eliaksen myöhemmät kohtalot mainitaan vain ohimennen.

Sivuosissa esiintyy monilukuinen määrä aikakauden merkkihenkilöitä ja muuten tunnistettavia sukulaisia tai tuttavia. Useimpien kohdalla kirjassa annetaan niin tarkat tiedot, että heidän identifiointinsa on mahdollista ja lisätietoja heistä löytyy laajasta säätyläissukuja esittelevästä kirjallisuudesta; Nikun ja sittemmin Lammin palvelusväen osalta tarkempia henkilötietoja kenties joutuisi tutkimaan Sammatin kirkonkirjoista. Lönnrotin esivanhempia löytyy kirjallisuudesta jonkin verran, hänen puolisonsa Maria Eliaksentytär Piponius löytyy vaikkapa kirjasta Sursillin suku (täydentänyt ja toimittanut Eero Kojonen, Tapiola 1971).

_ _ _

Edellisiin päiväntapahtumiin Gudmundilta saamani kommentin johdosta voin todeta, että jonkin verran (von) Kraemereitä löytyy omastakin tietokannastani, ei kuitenkaan tätä kyseistä Fredrikiä. Yksi hyvä hakuteos Krämer-sukuja tutkivalle on Sari Jokela-Hartikaisen tänä vuonna ilmestynyt tutkimus Adolph Johan Jacobsson Krämer. Oliko hän narri vai herra (Hollola 2006), jonka liitteenä on parhaimmillaan 1200-luvulle ulottuva esivanhempaintaulu. Kirjaa voi kysellä tekijältä ja siihen voi tutustua hänen kotisivuillaan.

Helmikuun 3. päivän tapahtumat ovat Elmgrenin listalla seuraavat:

Sten Sture nuorempi kuoli 1520.
Juhana Gezelius vanhempi synt. 1615.
Uuden Kaarlepyyn triviaalikoulu vihittiin 1641.
Frauenstadtin tappelu 1706.

Sten Sture nuorempi oli Ruotsi-Suomen valtionhoitaja, joka syntyi n. 1492–93 ja kuoli Mälaren-järven jäällä. Hän haavoittui Bogesundin luona tanskalaisia vastaan käydyssä taistelussa ja kuoli rekeensä matkalla Tukholmaan.

Juhana Gezeliuksesta ks. päiväntapahtumat 20.1.

Frauenstadtin tappelu liittyy Suureen Pohjan sotaan.

Elmgren listaa helmikuun ensimmäisille päiville seuraavat tapahtumat:

1. helmikuuta
Benderin kalabaliikki 1713.
Antti Chydenius kuoli 1803.
Ahlmanin pitäjänkoulut Wesilahdella, Lempäälässä, Kangasalla ja Pälkäneellä järjestetään 1817.

2 helmikuuta
Örebron kirkolliskokous 1529.
Helsingin valtiopäivä-päätös 1616.
Mathias Martinius synt. 1655.
Jaakko Stenius synt. 1732.
Vääpeli J. Roth synt. 1772.
Stipendioita jumaluusopin ylioppilaita varten määrätään 1824.
Paavo Ruotsalainen kuoli 1852.

Suomalaisten päiväntapahtumien lista tammikuun viimeiselle päivälle on seuraava:

Kirkkolaki määrtään suomennettavaksi 1688.
Juhana Hisinger syntyi 1727.
Kaarle Kustaa Estlander syntyi 1834.

Johan Hisinger (alkujaan Hising) oli teollisuudenharjoittaja. Hän syntyi Tukholmassa tukkukauppiaan,. tehtailijan Mikael Hisingin ja Margareta Frodbomin poikana. Muutti Suomeen 1758 ja sai haltuunsa isänsä omistamat Fagervikin, Pinjaisten ja Skogbyn ruukit. Korotettiin aatelissäätyyn 1770, jolloin otti nimen Hisinger.

Carl Gustaf Estlander s. Lapväärtissä, kuoli 28.8.1910 Helsingissä. Hän oli kirjallisuus- ja taidehistorioitsija, estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori, joka korotettiin aatelisarvoon 1890. Nuoruudessaan suomalaisuusliikkeen kannattajana tunnettu Estlander vieraantui myöhemmin suomalaisuusaatteesta ja vastusti vuoden 1870 koulukomiteassa suomalaisten oppikoulujen perustamista.

Elmgrenin lista merkittävistä tapahtumista 30. päivänä tammikuuta on seuraava:

Kaarle Knuutinpoika saa Raaseporin ja Korsholman läänin sekä Satakunnan läänimaikseen 1465.
Waasan kaupunki.oikeudet allekirjoitettiin 1611.
Eerikki Gyllenstjerna Turun hovioikeuden presidentti 1654.
Otto Reinhold Yxkull Turun maaherra 1730.
Juhana Reinhold Munck syntyi 1795.
Juhana Wilhelm Snellman nimitettiin professoriksi 1856.

Kaarle VIII Knutinpoika oli Ruotsi-Suomen ja Norjan kuningas, s. luultavasti 29.9.1408, mahdollisesti Suomessa, k. 15.5.470 Tukholmassa, Turun linnanpäällikön Knut Bonden ja Margareta Sparren poika.

Erik Gyllenstierna (1602–57) oli vapaaherra ja ruotsalainen virkamies. Hänet määrättiin 1657 Suomen kenraalikuvernööriksi, mutta hän ei saapunut hoitamaan virkaa.

Otto Reinhold Txkull syntyi Tallinnassa 11.8.1670, kuoli 10.12.1746 Turussa.

Johan Reinhold Munck syntyi Hämeenlinnassa, kuoli 26.7.1865 Hausjärven Erkkylässä. Hän toimi mm. Haminan kadettikoulun johtajana ja yliopiston sijaiskanslerina.

Johan Wilhelm Snellmanista (s. 12.5.1806 Tukholmassa, k. 4.7.1881 Kirkkonummella) ei juuri voi lyhyttä luonnehdintaa kirjoittaa. Riittäköön tässä maininta siitä, että hän oli merkittävä filosofi, valtiomies ja kansallinen herättäjä, joka julkaisi useita lehtiä, ja vaikutti merkittävästi myös siihen, että suomen kieli saavutti virallisena kielenä tasavertaisen aseman ruotsin kielen kanssa. Hän myös vei päätökseen rahanuudistuksen, jolla Suomi sai oman rahan 1865. Hänet aateloitiin 1866.

Eilisen pitkän listan jälkeen tammikuun 29. päivälle on tarjolla vain kaksi tapahtumaa:

Keisari Pietari II kuoli 1730. Anna I nousee keisarinistuimelle.
Kansakouluille määrättiin ylitarkastaja 1861.

Kulttuurihistoriaa 1800-luvun lopulta nykypäivään tarjoaa kiinnostavassa muodossa Martti Mäkisalon kirjoittama 100 vuotta toisinajattelua. Vartija-lehden historia 1888–1988. Tällä kerralla uusimman luetun kirjan esittely voi jäädä varsin lyhyeksi, koska itse kukin voi tutustua kirjan sisältöön Vartijan kotisivuilla olevasta lyhennelmästä. Samoilta sivuilta löytyy tietoja myös lehden nykypäivästä.

Kirpputorilta mukaan tullut julkaisu Masunni. Kirjoituksia Tampereelta ja Pirkanmaalta. 3. Tampereen museoiden julkaisuja 48 (Tampere 1999) antaa monipuolisen kuvan Rapolan muinaislinnan ja Rapolan kartanon menneisyydestä. Se sisältää toukokuussa 1997 Sääksmäen Voipaalassa ja Rapolassa pidettyjen Linnavuori keskellä kylää -päivien esitelmät. Sukututkimuksen kannalta kiinnostavin artikkeli on luonnollisesti Georg Haggrénin kirjoitus Rivihuoveista suurmaanomistajiksi. Kaksi ratsumiestä, Mats Eerikinpoika Hals ja Johan Timinpoika Rapolan ja Voipaalan suurtilojen rakentajina, mutta mielenkiintoinen on myös Markus Hiekkasen kirjoitus Sääksmäen keskiaikaiset kirkot. Kuriositeettina voidaan mainita Anna-Liisa Hirviluodon kirjoituksessa Rapola – ajatuksia kulttuurimaiseman kerroksellisuudesta oleva luettelo talonpojista, jotka olivat kieltäytyneet maksamasta Sääksmäen kirkkoherra Henrik Hartmaninpojalle viljakymmenyksiä ja jotka joutuivat kirkonkiroukseen. Kirkonkirouksen vahvisti paavi Benedictus XII 16.6.1340. Sukututkimuksen kannalta nimilista tosin on jokseenkin vähäarvoinen, koska mainittuja talonpoikia tuskin on mahdollista kytkeä myöhäisempiin sukupolviin. Henrik Hartmaninpojasta sen sijaan tiedetään hiukan enemmän: hän oli mahdollisesti turkulaisen porvarin poika, joka opintonsa päätettyään toimi ensin Sääksmäen kirkkoherrana, sitten Turun tuomiorovastina (ainakin jo 1355). Lopulta hänet nimitettiin Turun piispaksi. Piispana hän ei kuitenkaan ehtinyt toimia, sillä hän kuoli palatessaan Avignonista hakemasta nimitykselleen vahvistusta.

Elmgrenin luettelo päiväntapahtumista tammikuun 28. päivälle on kunnioitettavan pitkä:

Maapäivät Turussa 1436.
Ruotsalainen lähetystö (Mik. Agricola) saapuu Nowgorodiin 1557.
Turun kymnaasi perustetaan 1630.
Keisari Pietari I kuoli 1725. Keisarinna Katharina I tulee Wenäjän hallitsijaksi.
Gabriel Israel Hartman syntyi 1776.
Turun Merimiesseuran veljeskunta perustetaan 1791.
Porvoon piispa Juhana Molander kuoli 1837.
Saara Wacklin kuoli 1846.

Filosofi Gabriel Israel Hartma syntyi Lumparlandissa, kuoli 1.3.1809 Turussa. Hän oli yliopiston teoreettisen filosofian dosentti 1802, yliopiston kirjaston amanuenssi 1805 ja yliopiston kirjastonhoitaja ja Suomen Talousseuran 2. sihteeri 1807.

Porvoon piispa syntyi Tohmajärvellä 25.5.1762, kuoli Porvoossa. Hän sai professorin arvonimen, ja hänen kuoltuaan hänen vanhin poikansa, Vaasan hovioikeuden asessori Johan Fredrik Molander korotettiin isänsä ansioiden perusteella aatelissäätyyn.

Sara Elisabeth Wacklin syntyi 26.5.1790 Oulussa, k. Tukholmassa. Kaupunginviskaalin tytär joutui isän varhaisen kuoleman vuoksi elättämään itseään ja äitiään toimimalla opettajattarena jo 16-vuotiaasta alkaen. Hän johti useampaakin tyttökoulua Oulussa, Turussa ja Helsingissä. Hänen muistelmansa sisältävät runsaasti eloisia kuvauksia Oulun seudulta.

Elmgren kertoo huomisesta seuraavaa:

Räävelin piiritys alkoi 1577.
Abraham Thauvonius kuoli 1679.
Suomen taideyhdistys perustettiin 1846.

Rääveliä eli Tallinnaa oli piiritetty jo aikaisemminkin (1570–1571). Tapahumat liittyvät Pohjoismaiden viisikolmattavuotiseen sotaan 1570–1595, jonka päättäneessä Täyssinän rauhassa Venäjä mm. tunnusti Ruotsin omistusoikeuden Viroon.

Abraham Thauvonius, s. 1622 Halikossa, k. Viipurissa, oli luonnontutkija ja Viipurin piispa, joka piispana toimiessaan erityisesti huolehti kaupungin lukiosta. Hänen yliopistolliset väitöskirjansa sisältävät ajalle tyypilliseen tapaan Aristoteleen filosofian mukaista spekulaatiota eivätkä niinkään havaintoon perustuvia tietoja.

Elmgrenin listalta löytyvät seuraavat tapahtumat 26.1.:

Kaarle Armfelt teki ryntäyksen Kronstadtia vastaan 1705.
Antti Juhana Nordensköld kuoli 1763.
Kreivi F. Berg Suomen kenraalikuvernööri 1855.

Hyökkäys Kronstadtiin liittyy Suureen Pohjan sotaan.

Anders Johan Nordenskiöld, ks. kirjoitukseni 20.12.2006.

Fredrik Wilhelm von Berg, ks. kirjoitukseni 17.1.2007.